Hirsitalo on talo, joka on rakennettu hirrestä eli massiivipuusta. Rakenteellisesti hirsitalon etu on se, että seinä koostuu pelkästä hirrestä. Näin ollen hirsiseinä  on yksikerroksinen rakenne, joten seinärakenteen sisälle ei muodostu kondensaatiopisteitä ja ala kertymään vettä.

Nykyaikana sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet johtuen monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, kuten siitä, että rakennusten kosteudensiirto ei enää toimi luonnollisesti. Myös käytetyt rakennusmateriaalit, esim. ftalaatit ja VOC-yhdisteet muovimatoissa ovat usein jo itsessään terveysongelmia aiheuttavia. Hirsi  on ratkaisu näihin moniin sisäilmaongelmiin.

Hirsirakenteinen talo voi oikein huollettuna kestää satoja vuosia, kun nykyaikana talojen käyttöiäksi määritellään tavallisesti 50 vuotta. Jos yksi hirsi vaurioituu kosteudesta, sen vaihto onnistuu käden käänteessä oikeilla työkaluilla vaikka yhdeltä henkilöltä.

Hirsirakentamisen historia ulottuu Suomessa tuhansien vuosien päähän. Jo muinaiset esi-isämme rakensivat hirsistä kammeja. Kammi on osittain maanalle rakennettu kotamainen rakennus, jossa hirsiseinä estää maata valumasta kammeen. Jo kammien aikaan tunnettiin Suomessa hirsisalvostekniikka, jota käytetään tänäkin päivänä.

Melkein kuka tahansa voi rakentaa hirsitalon

Hirsitalon rakentaminen onnistuu vaikka kokonaan ilman naulaa. Hirsirakentamisessa käytetään yleisimmin edellä mainittua hirsisalvostekniikkaa, jossa hirren liitokset muotoillaan muotosulkeisiksi, eli kirveellä veistetään liitoskohtaan hirren levyiset lovet, joihin hirret ladotaan päällekäin. Tämä on tukeva ja luotettava rakennustapa.

Perinteisen hirsitalon rakentaminen aloitetaan kaatamalla sopivat puut. Paras aika tähän on kevättalvesta, jolloin puut ovat kuivimmillaan. Tämän jälkeen veistetään ne hirsiksi koneellisesti tai käsin kirveen avulla, ja annetaan niiden kuivua pari kolme lämmintä kuukautta. Kesällä kun hirret ovat kuivat, ne ladotaan päällekkäin ja niistä kasataan hirsitalo. Välit tilkitään villalla tai perinnerakentaja voi haluta käyttää siihen jopa sammalta.

Hirsitalon eristyksessä voidaan käyttää myös sammalta

Sammal on nykypäivänäkin erittäin hyvä ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. Se eristää hyvin, ja käyttäytyy hirren kaltaisesti kosteusvaihtelussa eläen. Perinnetiedon mukaan paras sammal löytyy vesistöjen koskista vihreänä kivissä kiinni kasvavana sammaleena, joka on sitkeää ja pitkää. Myös suonsilmäkkeistä löytyy vastaavaa sammalta, joskaan ei yhtä pitkää. Tietysti myös muut sammalet tilkitsemiseen käyvät.

Perinteinen hirsitalon katto on päre-tai olkikatto. Paras pintakäsittely pärekatolle on terva. Pärekatto kannattaa tervata mielellään vuosittain.

Olkikatto on mainettaan parempi kattomateriaali, ja se toimii todella hyvänä kosteudeneristäjänä ja jopa lämpöeristeenä. Olkia laitetaan katolle paksusti. Olkien muodon ja suunnan takia sadevesi valuu pintaolkia pitkin sujuvasti alas katolta.

Jos rakennat hirsitalon itse, varmista seinän lujuus ja jäykistykset

Hirsitaloon voi rakentaa myös ikkunoita, mutta tällöin tulee miettiä seinän jäykistystä. Hirsiseinä toimii luonnollisesti talon jäykistysjärjestelmänä, mutta jos siihen tehdään reikä, se ei enää välttämättä toimi odotetusti.

Ikkuna kannattaakin pitää kohtuullisen kokoisena. Jos on epävarma, kannattaa konsultoida rakennesuunnittelijaa. Ikkunoiden yläpuolelle jätetään reilu painumavara. Eristeiden peitoksi voi laittaa vuorilaudat.

Hirsitalon voi rakentaa myös nykyaikaisen asuinmukavuuden vaatimukset täyttäviksi toteuttamalla sinne sähköt, vesijohdot ja viemäröinnin. Perinteinen hirsitalon lämmitysmuoto on takka.

Hirsirakenteet ovat käyttöikänsä päättymisen jälkeen helppo kierrättää, sillä niiden hävittämisestä ei synny tuhansia kiloja ongelmajätettä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *